Siirry pääsisältöön

Go Go-Ja vielä kerran Go!

Elämä itsessään  on aika ihmeellistä, mutta musiikkielämä on tottakai vielä ihmeellisempää.
Heinäkuussa maamme valloitti ulkomailtakin tuttu Pokemon Go villitys. Äkkiä aloimme huomata, että kadunkulmiin kokoontui toisilleen tuiki tuntemattomia ihmisiä bongaamaan virtuaalihahmoja kännykät käsissään. Ajatusta varmaan suuren yleisön joukossa vieroksuttiin, mutta sitten ilmiön hyvätkin puolet tavoittivat meidät. Nuoriso ja myös keski-ikäinen kansanosa lähti ulos liikkumaan! Tarvittiin siis kännykkäpeli, että jengi saatiin liikkeelle. Pelimaailma oli astunut uuteen aikaan.
Mielestäni tuollainen juttu on mitä mainioin asia. Luin mediasta juttuja, kuinka kaiken ikäiset ihmiset keskustelivat Pokemoneista ja vaihtoivat ajatuksia. Ja vaikka se keskustelu nyt olisikin käsitellyt vain noita erikoisia virtuaalihahmoja, niin kyllä keskusteleminen on aina hyvä asia.

Miten tämä kaikki sitten liittyy ihmeelliseen musiikkimaailmaan ja meikäläiseen?
Vuonna 2000 joku maanantai aamu menin Pitäjänmäellä jälleen kerra studiolle aloittelemaan työpäivääni piirrosfilmien parissa. Silloin keikkailun ohella duppailimme paljon sen ajan piirrosfilmejä. Osa filmeistä meni suoraan videolevitykseen ja osa telkkariin.
Tällä kertaa oli tarkoitus nauhoittaa suomenkielinen versio Pokemon sarja tunnarista. Biisi oli aika haastava aamutuimaan nauhoitettavaksi. Korkealta ja kovaa mentiin ja taisi vähän edellisen viikonlopun keikatkin painaa äänihuulissa. Jotenkin se saatiin kuitenkin taltioitua nauhalle ja puoli vuotta myöhemmin Pokemonit olivat kaikkien tiedossa.
Lauantai aamupäivisin tuhannet lapset liimautuivat telkkarin ääreen ja rallattelivat tunnusmusiikkia meikäläisen kanssa. Huuma oli valmis ja Pokemonkortteja kerättiin ja vaihdettiin kouluissa ja päiväkodeissa. Jopa siinä määrin, että jotkut koulut kielsivät korttien tuomisen sinne kokonaan.

Someaikakautena kortit ovat nyt vaihtuneet kännykkään, mutta villitys on taas vallannut ihmiset. Osittain kyseessä ovat nuo samat lapset, jotka silloin joskus lauantaisin telkkarista sarjaa seurasivat. Nyt mukaan on tullut myös vanhempia, jotka haluavat löytää yhteistä tekemistä lastensa kanssa.

Musiikkimaailma on ihmeellistä. Kuudentoista vuoden jälkeen minulle on alkanut tulvia keikkakyselyjä Pokemonien takia. Lauantain lastentunti on muuttunut lauantain biletuntiin. 2000-luvun alun Pokemonfanit ovat tulleet ravintolaikään ja "Pokemon Anssi" keikkailee edelleen.

Toivotan nuorison ilolla keikoilleni!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Levyä,Lastuja ja mainontaa

Vihdoinkin sain julkaistua sooloalbumin viime kesänä. Heinäkuussa konsertoimme Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja levynjulkkari oli mainio kokemus. Levyjen julkaiseminen on muuttunut aika tavalla viimeisen viiden ja varsinkin kymmenen vuoden aikana. Vielä 2005 saattoi CD levyä myydä vielä hyvinkin tuhansiakin kappaleita. Nykyisin suoratoistopalveluiden käyttö on romahduttanut fyysisten levyjen myynnin. Silti keikoilla on mukava olla levyjä tarjolla yleisön hankittavaksi. Levy on myös samalla "käyntikortti", joka saattaa soida pitkään autossa ja kotisoittimessa. Mainonta on suuressa roolissa kaikessa keikkahommissa nykyaikana. Netti ja Some suoltaa ihmisten aisteille koko ajan uutta musiikkia ja viihdettä. On vaikea erottua massan keskeltä ja tuntuu, ettei pelkkä oma  persoonallinen musiikki enää riitä. Keikka kerrallaan pyritään jäädä yleisön mieleen ja omaa musiikkia promotaan sopivasti ja sopivin väliajoin Somessa ja muissa palvelimissa. Kotisivu saattaa olla jo vähän

Erikoisten keikkojen kerho

Viime maanantai oli karkauspäivä. Silloinhan naisilla on lupa kosia ja miehillä oikeus suostua tai kieltäytyä kosinnasta erinäisin seuraamuksin. Ammattini on kuljettanut minut vuosien varrella lukuisille varsin erikoisille keikoille. On ollut häistä, hautajasin, polttareita, synnytyssairaalakeikkoja,  ristiäisiä, kotikeikkoja ja vaikka mitä. Pari viikkoa sitten minuun otti yhteyttä eräs neitokainen, joka oli päättänyt kosia poikakaveriaan karkauspäivänä. Toiveena oli myös, että kävisin alkajaisiksi luikauttamassa livenä heidän kotonaan pariskunnan "yhteisen laulun". Näin myös tapahtui ja  "Suomi- Love" keikasta tuli todellisuutta. Kosintakin sujui onnellisesti ja mallikkaasti! Muusikkona pääsen siis kurkistamaan ihmisten elämään hyvin läheltä. Koen olevani etuoikeutettu jos joku haluaa kutsua minut kotiinsa, koska pidän omaani ja muiden ihmisten yksityisyyttä lähes pyhänä asiana. Nykyisessä Facebook/Instragram/Twitter/Periskooppi yms. maailmassa tuntuu välillä sil