Siirry pääsisältöön

Keikkakaupungit Suomessa

Vuosien varrella on tullut vierailtua monilla paikkakunnilla keikoilla. Jotkut paikoista ovat jääneet kertavierailuiksi ja toisissa taas ollaan käyty monia kertoja.
Tänään sain taas mukavan mailin Lappeenrannan suunnalta, jossa syksylle vahvistettiin parikin soolokeikkaa. Lappeenranta onkin muodostunut muutaman viimeisen vuoden aikana hyväksi ja tärkeäksi soolokeikkakaupungiksi. Kaikki alkoi hyvin sattumalta, kun bändikeikalla ollessa oli vähän ylimääräistä aikaa ja pistäydyin tuopille Kippari Krouviin. Ravintolapäällikön kanssa jutellessa sovimme ensimmäisestä keikasta ja siitä lähtien olenkin vieraillut Lappeenrannassa 4-5 kertaa vuodessa.
Monesti kuulee sanottavan, että isoista kaupungeistä löytyvät ne parhaat keikkamestat. Varmaan monesti myös näin onkin, mutta kyllä pienetkin paikkakunnat saattavat joskus yllättää. Hanko on on tunnettu kesäkaupunki, mutta talvisin siellä vaikuttaa Grönan niminen klubi, jossa 2000-luvun alkupuoliskolla vedin hurjia bändikeikkoja. Sittemmin keikkailu on siirtynyt kesäkauteen ja Makasiiniravintolaan, jossa keikat ovat, jos mahdollista, vieläkin hurjempia! 
Mutta löytyyhän niitä hyviä keikkapaikkoja myös Helsingistä. Tawastia-klubi on tottakai legendarinen maineeltaan, mutta kesäkeikkojen "Place to be" on Aleksanterinkadulla sijaitseva Raffaellon terassi. Tuttavallisemmin paikka tunnetaan "mummotunnelina", vaikka kyllä omilla keikoillani siellä ainakin käy ihan normaalia keski-ikäistä naista ja miestä. Aloitin keikkailun Phil Harmonic bändini kanssa terassilla jo 1998 kesällä, jolloin coverbändibuumi oli vasta suomessa nousussa. Siispä soitimmekin ensimmäiset kuusi vuotta joka kesä tiistaisin kesä-elokuun ajan Raffaellossa. Silloin noista tiistai illoista muodostui käsite ja porukkaa riitti jonoksi saakka. Keikat olivat hurjia!
Toki vierailemme vielä Philin kanssa Raffaellossa nykyäänkin muutaman kerran kesän aikana ja tuntuu, että fanimme eivät ole meitä edelleenkään hylänneet. Viime viikolla tupa oli koleasta säästä huolimatta varsin täynnä.
Oulussa pistäydyimme keikalla samaisen Phil Harmonic yhtyeen kanssa joskus vuoden 2006 paikkeilla. Silloin keikasta  jäi aika irrallinen tunnelma ja tuntui, ettei ohjelmistomme oikein uponnut Oululaiseen yleisöön. Sainkin Oulusta kuvan rokkikaupunkina ja keikkabussimme sivutti sen monta kertaa tulevien vuosien aikana. Vasta jouluussa 2015 palasimme keikalle Ouluun ja yllätyksemme olikin melkoinen, kun yleisö otti meidät avosylin vastaan. Olisikohan pitänyt kuitenkin palata aikaisemmin?
Kuopiossa on mukavaa porukkaa! Tähän lauseeseen voi varmaan aika moni kaupungissa vieraillut yhtyä. Kesäravintoloista rantamakasiiniin sijoittuva Albatrossi on hikinen ja kuuma keikkapaikka!Tänä vuonna palaamme taas kaupunkiin viinijuhlaviikolla ja 1500 katsojan edessä on hyvä surffailla bilemusan tahdissa. Maltan tuskin odottaa!
Kuopion kupeessa Tahkolla on myös tullut soitettua useita hurjia keikkoja! Piazza on hieno keikkapaikka ja jo ennen Piazzaa Tahkohotellin puolella meno oli ankaraa. 
Tampere ei myöskään petä keikkakaupunkina juuri koskaan. Ihmiset ovat leppoisia ja juttelevat herkästi asiasta kuin asiasta. Tunnelma on välitön ja se välittyy lavalle saakka. Sekä soolo, että bändikeikoilla on ollut Tampereella mukavaa!

Mutta tekeehän muusikko myös keikkoja yksityistilaisuuksissa. Joskus esimerkiksi "firmakeikalla" saattaa meno olla vähän latteaa, kun yleisölle on tarpeellisempaa jutella keskenään niitänäitä aikansa kuluksi. Joskus meno saattaa silti yltyä aivan infernaaliksi ja silloin tunnelma on kuin festarikeikalla! Festarikeikoista muuten tulee mieleen yksi Iisalmen Oluset keikka, jossa bändimme esiintyi tottakai ensimmäisenä. Tunnin setti tyhjälle ruohokentälle oli varsin pysähdyttävä kokemus, mutta tulipa ainakin koettua festarilavan tunnelma : )
Kovia keikkoja on tullut vedettyä myös kahden kaupungin välimaastossa. Nimittäin Helsinki-Tallinna linjalla.Baltic Queen ja Baltic Princess laivat ankkuroituvat yleensä Tallinnan satamaan siinä vaiheessa kun bändi nousee yökerhon lavalle. Yökerho ja lava ovat hienot ja tilavat ja bileet ovat olleet monta kertaa laivan katossa.

Hurjan hienoja keikkakokemuksia jäi sielun sopukoihin myös taannoiselta Tapio Rautavaara- rundilta, jossa kiersimme Tallari- yhtyeen kanssa seurojentaloilla eri puolilla Suomea. Kun musiikki ja ihmiset kohtaavat saavutetaan aina jotain ainutkertaista!

Käykää siis ihmiset keikoilla ja keikkapaikoilla. Ilman teitä ne ovat vain tyhjiä ja kylmiä seiniä ilman tunnetta ja taikaa. Muusikot lähtevät keikoille joka kerta soittamaan juuri teille antaakseen elämyksiä ja tuntemuksia. Iloja, suruja, muistoja ja hetkiä ystävien kanssa tai vaikkapa tutustuen uusiin ihmisiin.
Vietitpä keikkaillan miten tahansa, niin läsnäolosi on minulle tärkeä asia.

Ja nyt- Minä lähden keikalle!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Levyä,Lastuja ja mainontaa

Vihdoinkin sain julkaistua sooloalbumin viime kesänä. Heinäkuussa konsertoimme Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja levynjulkkari oli mainio kokemus. Levyjen julkaiseminen on muuttunut aika tavalla viimeisen viiden ja varsinkin kymmenen vuoden aikana. Vielä 2005 saattoi CD levyä myydä vielä hyvinkin tuhansiakin kappaleita. Nykyisin suoratoistopalveluiden käyttö on romahduttanut fyysisten levyjen myynnin. Silti keikoilla on mukava olla levyjä tarjolla yleisön hankittavaksi. Levy on myös samalla "käyntikortti", joka saattaa soida pitkään autossa ja kotisoittimessa. Mainonta on suuressa roolissa kaikessa keikkahommissa nykyaikana. Netti ja Some suoltaa ihmisten aisteille koko ajan uutta musiikkia ja viihdettä. On vaikea erottua massan keskeltä ja tuntuu, ettei pelkkä oma  persoonallinen musiikki enää riitä. Keikka kerrallaan pyritään jäädä yleisön mieleen ja omaa musiikkia promotaan sopivasti ja sopivin väliajoin Somessa ja muissa palvelimissa. Kotisivu saattaa olla jo vähän

Go Go-Ja vielä kerran Go!

Elämä itsessään  on aika ihmeellistä, mutta musiikkielämä on tottakai vielä ihmeellisempää. Heinäkuussa maamme valloitti ulkomailtakin tuttu Pokemon Go villitys. Äkkiä aloimme huomata, että kadunkulmiin kokoontui toisilleen tuiki tuntemattomia ihmisiä bongaamaan virtuaalihahmoja kännykät käsissään. Ajatusta varmaan suuren yleisön joukossa vieroksuttiin, mutta sitten ilmiön hyvätkin puolet tavoittivat meidät. Nuoriso ja myös keski-ikäinen kansanosa lähti ulos liikkumaan! Tarvittiin siis kännykkäpeli, että jengi saatiin liikkeelle. Pelimaailma oli astunut uuteen aikaan. Mielestäni tuollainen juttu on mitä mainioin asia. Luin mediasta juttuja, kuinka kaiken ikäiset ihmiset keskustelivat Pokemoneista ja vaihtoivat ajatuksia. Ja vaikka se keskustelu nyt olisikin käsitellyt vain noita erikoisia virtuaalihahmoja, niin kyllä keskusteleminen on aina hyvä asia. Miten tämä kaikki sitten liittyy ihmeelliseen musiikkimaailmaan ja meikäläiseen? Vuonna 2000 joku maanantai aamu menin Pitäjänmäell

Erikoisten keikkojen kerho

Viime maanantai oli karkauspäivä. Silloinhan naisilla on lupa kosia ja miehillä oikeus suostua tai kieltäytyä kosinnasta erinäisin seuraamuksin. Ammattini on kuljettanut minut vuosien varrella lukuisille varsin erikoisille keikoille. On ollut häistä, hautajasin, polttareita, synnytyssairaalakeikkoja,  ristiäisiä, kotikeikkoja ja vaikka mitä. Pari viikkoa sitten minuun otti yhteyttä eräs neitokainen, joka oli päättänyt kosia poikakaveriaan karkauspäivänä. Toiveena oli myös, että kävisin alkajaisiksi luikauttamassa livenä heidän kotonaan pariskunnan "yhteisen laulun". Näin myös tapahtui ja  "Suomi- Love" keikasta tuli todellisuutta. Kosintakin sujui onnellisesti ja mallikkaasti! Muusikkona pääsen siis kurkistamaan ihmisten elämään hyvin läheltä. Koen olevani etuoikeutettu jos joku haluaa kutsua minut kotiinsa, koska pidän omaani ja muiden ihmisten yksityisyyttä lähes pyhänä asiana. Nykyisessä Facebook/Instragram/Twitter/Periskooppi yms. maailmassa tuntuu välillä sil